Vorssastaa, Vorssastaa...eikun, Forssaan! Blue Poolissa oli viimeksi lämmin vastaanotto sekä henkilökunnan, että yleisön puolesta, joten mukava oli lähteä liikkeelle. Tällä kertaa mukana oli myös samalta treenikseltä The Props.
Tunnelmaa käytiin kohottomassa Kujansuun Villen luona tv-viihteen, saunan ja saunakaljojen merkeissä, iso käsi siihen suuntaan. Valitettavasti soittoaika meni taas järjettömän myöhään, jälleen sinne yhden tienoille. Myös täällä porukkaa selvästi lähti kesken keikkaa pois. Tästä on olemassa useita eri tulkintoja - erään tulkinnan mukaan se johtui Jermainen soolokitaristin korviasärkevästä kitarasaundista, toisen tulkinnan mukaan myöhäisestä soittoajasta, ja voidaan myös arvella, että osa porukasta oli muutenkin katsomassa vain The Propsia, josta osa on kotoisin paikkakunnalta.
Lavaa oli ehkä suurennettu entisestään, mutta se tuntui silti niin ahtaalta, että soittaminen oli vaikeaa, ja pa-laitteiden riittämättömyyskin vähän harmitti. Fiilis ei lähtenyt ollenkaan kuten pari vuotta sitten.
maanantai 19. huhtikuuta 2010
14.04.2010 On the Rocks, Helsinki
Tämä keikka oli kaiketi alunperin myyty jonkun toisen keikan yhteyteen, mutta toinen keikka peruuntui, joten jäljelle jäi pistokeikka keskiviikkona On the Rocksiin. Yhdistelmä tuntui tutulta ja huonoksi todetulta, mutta matkaan lähdettiin silti.
Paikan päällä oli jälleen lämmin helsinkiläinen vastaanotto. Talon miksaajan viisi ensimmäistä lausetta olivat "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle", "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle", "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle", "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle" ja "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle". Siitä oli hyvä lähteä rakentamaan yhteistyötä.
Onneksi lämppäribändi Mosesgun oli mukavaa sakkia, vaikkakin vahingossa roudasimme yhden heidän kitaroistaan yöllä Tampereen suuntaan. Onneksi ei tarvinnut kääntyä enää Ilmalan kohdalla takaisin, yö jäi muutenkin lyhyeksi.
Peten uusi harrastus, Wikipediasta päivämäärään liittyvien jännien tapahtumien etsiminen synnytti hienon teemavälispiikin Titanicin törmäämisestä jäävuoreen 98 vuotta sitten, mutta sekin missattiin sitten muutamalla minuutilla. Lisäksi tähän spiikkiin yhdistyi tämän rundin teemaspiikki - väärän biisin katsominen settilistasta. Muuten kaikki sujuikin jälleen aivan mallikkaasti.
Paikan päällä oli jälleen lämmin helsinkiläinen vastaanotto. Talon miksaajan viisi ensimmäistä lausetta olivat "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle", "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle", "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle", "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle" ja "Älkää laittako niitä takkeja ja kitarakoteloita sinne lavalle". Siitä oli hyvä lähteä rakentamaan yhteistyötä.
Onneksi lämppäribändi Mosesgun oli mukavaa sakkia, vaikkakin vahingossa roudasimme yhden heidän kitaroistaan yöllä Tampereen suuntaan. Onneksi ei tarvinnut kääntyä enää Ilmalan kohdalla takaisin, yö jäi muutenkin lyhyeksi.
Peten uusi harrastus, Wikipediasta päivämäärään liittyvien jännien tapahtumien etsiminen synnytti hienon teemavälispiikin Titanicin törmäämisestä jäävuoreen 98 vuotta sitten, mutta sekin missattiin sitten muutamalla minuutilla. Lisäksi tähän spiikkiin yhdistyi tämän rundin teemaspiikki - väärän biisin katsominen settilistasta. Muuten kaikki sujuikin jälleen aivan mallikkaasti.
02.04.2010 Klubi, Turku
Tutut ja turvalliset keikkapaikat jatkuvat. Turussa soitettiin taas Ilta-klubilla eli keskikerroksessa. Matkalla käytiin hakemassa Forssasta uusi Monster-vahvarini, jonka olin tilannut jo kuukausia aiemmin. Fiilikset olivat korkealla, mutta ehkä kunnon säätäminen kotona olisi ollut paikallaan. Keikka meni kuitenkin läpi, ehkä vähän kuivemmalla kitarasaundilla kuin yleensä. Jatkot Omenahotellissa olivat perinteiset, vaikka ehkä hieman normaalia vaisummat. Toisaalta seuraavan päivän kotimatka olikin sitten hulvattoman hauska.
31.03.2010 Torvi, Lahti
Lahti on ollut usein suotuisa kaupunki Jermaine-yhtyeelle, joten hyvillä mielin ajeltiin länteen tietä nro 12 tälläkin kertaa. Oman jännityksensä lähtiessä antoi vanha kunnon vuokra-Tourneo, jolla ei muistaakseni oltu ajeltu taas pariin vuoteen. Tourneon kahdesta avaimesta vain toinen kelpasi virtalukkoon oikein päin auton starttaamiseksi. Ennen tämän tajuamista pelkäsimme pariin otteeseen akun hyytyneen, tai auton muuten vain väsähtäneen.
Löysimme tällä reissulla Torven backstagen! Aiemmin olemme pönöttäneet ennen keikkaa lavan takana olevassa pienessä varastotilassa, vaikka parin oven päässä olisi ollut perinteisempi backstage-tila sohvineen ja seinäkirjoituksineen. Aina sitä oppii jotain uutta!
Backstage-tiloissa sitten katseltiin läppäristä 500 Days of Summer -leffa, jonka tunnelma vei niin mukanaan, että lavallelähtö tulikin sitten vähän yllättäen, ja ehkä parempi valmistautuminen olisi ollut paikallaan. Pari biisiä meni lämmitellessä, ja sitten alkoi taas vähän kulkea. Ahdastahan siellä taas oli kuin Torven lavalla, mutta hyvin mahduttiin viisihenkisenäkin. Yleisöäkin oli ihan odotusten mukaisesti, hyvä mieli jäi taas Lahdesta.
Löysimme tällä reissulla Torven backstagen! Aiemmin olemme pönöttäneet ennen keikkaa lavan takana olevassa pienessä varastotilassa, vaikka parin oven päässä olisi ollut perinteisempi backstage-tila sohvineen ja seinäkirjoituksineen. Aina sitä oppii jotain uutta!
Backstage-tiloissa sitten katseltiin läppäristä 500 Days of Summer -leffa, jonka tunnelma vei niin mukanaan, että lavallelähtö tulikin sitten vähän yllättäen, ja ehkä parempi valmistautuminen olisi ollut paikallaan. Pari biisiä meni lämmitellessä, ja sitten alkoi taas vähän kulkea. Ahdastahan siellä taas oli kuin Torven lavalla, mutta hyvin mahduttiin viisihenkisenäkin. Yleisöäkin oli ihan odotusten mukaisesti, hyvä mieli jäi taas Lahdesta.
19.03.2010 Yo-Talo, Tampere
Kotikeikka luo aina oman jännityksensä jostain syystä, ja tälläkin kertaa oli ylimääräisiä perhosia vatsanpohjassa Yo-Talon lauteille noustessa. Nousimme lauteille poikkeuksellisen myöhään, muistaakseni klo 1:00. Tähän vaikutti kaiketi osiltaan alkuillasta talolla esitetystä standup-komiikasta. Tämän vuoksi soundcheck piti tehdä jo aikaisin iltapäivällä, sen jälkeen kaikki purkaa lavalta pois, ja kasata alusta saakka keikan alkajaisiksi.
Itse keikka meni varmasti yhtä hyvin kuin Loosessa, ja jengiäkin oli, vaikkakin väsyneimmät joutuivat lähtemään kotiin jo kesken keikan, mikä näyttää tietysti aina masentavalta lavalta katsoen.
Itse keikka meni varmasti yhtä hyvin kuin Loosessa, ja jengiäkin oli, vaikkakin väsyneimmät joutuivat lähtemään kotiin jo kesken keikan, mikä näyttää tietysti aina masentavalta lavalta katsoen.
06.03.2010 Jääpuisto, Helsinki
Keikkamyyjä oli viisaudessaan myynyt samalle reissulle kaksi keikkaa Helsinkiin, kätevää! Jääpuisto aiheutti kylmänväreitä jo ensimmäisen kerran keikasta kuultaessa. Jokin tuttu ääni takaraivossa toisteli, ettei "jääpuisto" voisi tarkoittaa kirjaimellisesti torilla soittamista talvella - mutta tällä kertaa kyseinen ääni oli väärässä.
Spinal Tap tuli ensimmäisenä mieleen, kun katseli luistinradan kylkeen kyhättyä pientä PA-settiä pakkasen pistellessä sormenpäitä. Hyvin pian sen jälkeen tuli äitiä ikävä.
Vieraslistan asemaa toimitti se, että saimme tarjota kavereillemme ilmaisen luistinvuokran keikan ajaksi. Pari onnekasta tyyppiä pääsikin hyödyntämään kyseisen edun.
Keikka oli lopulta pakko soittaa takki päällä. Hanskatkin olisin pitänyt kädessä, ellei se vaikeuttaisi kitaransoittoa. Onneksi sormia sai lämmiteltyä lämpöpuhaltimissa aina, kun ei tarvinnut soittaa.
Koska yleisöstä suurin osa oli ulkomaalaisia turisteja, lausui Pete välispiikit englanniksi, ja komppasin parhaiden taitojeni mukaan ruotsiksi. Kukaan ei kuitenkaan seurannut keikkaa aktiivisesti, radalla luistelevat ihmiset vain ihmettelivät möykkääviä juntteja. Koko tilanne tuntui ainostaan absurdilta. Onneksi sentään kotiin päästiin ajoissa.
Spinal Tap tuli ensimmäisenä mieleen, kun katseli luistinradan kylkeen kyhättyä pientä PA-settiä pakkasen pistellessä sormenpäitä. Hyvin pian sen jälkeen tuli äitiä ikävä.
Vieraslistan asemaa toimitti se, että saimme tarjota kavereillemme ilmaisen luistinvuokran keikan ajaksi. Pari onnekasta tyyppiä pääsikin hyödyntämään kyseisen edun.
Keikka oli lopulta pakko soittaa takki päällä. Hanskatkin olisin pitänyt kädessä, ellei se vaikeuttaisi kitaransoittoa. Onneksi sormia sai lämmiteltyä lämpöpuhaltimissa aina, kun ei tarvinnut soittaa.
Koska yleisöstä suurin osa oli ulkomaalaisia turisteja, lausui Pete välispiikit englanniksi, ja komppasin parhaiden taitojeni mukaan ruotsiksi. Kukaan ei kuitenkaan seurannut keikkaa aktiivisesti, radalla luistelevat ihmiset vain ihmettelivät möykkääviä juntteja. Koko tilanne tuntui ainostaan absurdilta. Onneksi sentään kotiin päästiin ajoissa.
05.03.2010 Bar Loose, Helsinki
Kuppilasta klubiksi kasvanut Loose oli uusi tuttavuus yhtyeellemme. Lämppäriksi saatiin aina mukava Wiidakko. Hämähäkinseititkin oli jo pyyhitty Vuoltsulla, joten keikalle mentiin hyvin mielin. Porukkaa paikalle tuli sopivasti, jotta tunnelma oli tiivis. Soitannollisesti kaikki meni hyvin lukuunottamatta Don't Be a Strangerin lennossa sovitettua introa ja vielä pieniä tottumattomuudesta aiheutuvia kämmejä.
12.02.2010 Vuoltsu, Tampere
Jermaine-yhtyeen koko uran pisin keikkatauko (yli 6kk) päätettiin ehkä hieman harjoittelumieliselle keikalle Tampereen Vuoltsulle. Ajankohta oli pari viikkoa ennen Jermajesty-levyn julkaisua ja varsinaisen rundin alkamista. Jännitystä toivat tauon lisäksi uudet biisit ja uuden levyn kiertueelle pestattu lisäsoittaja Pekka Nisu, joka täydentäisi saundia koskettimilla, akustisella kitaralla ja taustalaululla.
Keikalla soitettiin käytännössä yhden vanhan biisin lisäksi koko uusi levy kouralliselle teinejä. Omasta puolestani keikka meni taas rutiinien oppimiseen ja uusien biisien soittamiseen lavalla esiintyen.
Nuorisotoimi oli hoitanut käytännön järjestelyt kyllä oikein kivasti artisteille ja yleisöllekin keikka oli ilmainen. Valitettavasti tämä keikka vahvisti aiemmin muodostunutta käsitettä - rokki ei oikein kelpaa nuorisolle enää.
Keikalla soitettiin käytännössä yhden vanhan biisin lisäksi koko uusi levy kouralliselle teinejä. Omasta puolestani keikka meni taas rutiinien oppimiseen ja uusien biisien soittamiseen lavalla esiintyen.
Nuorisotoimi oli hoitanut käytännön järjestelyt kyllä oikein kivasti artisteille ja yleisöllekin keikka oli ilmainen. Valitettavasti tämä keikka vahvisti aiemmin muodostunutta käsitettä - rokki ei oikein kelpaa nuorisolle enää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
